+358 40 596 7309 juhani.hodju[at]jhps.fi

Tietojärjestelmäinvestointien hyödyt voidaan jakaa aineellisiin ja aineettomiin hyötyihin. Liiketoiminnassa aineelliset hyödyt mitataan rahassa. Aineellisia hyötyjä voidaan saavuttaa, kun tietojärjestämä tehostaa yrityksen toimintaa. Aineettomiin hyötyihin liittyy mittaamisen vaikeus. Aineettomia hyötyjä on vaikea formalisoida, ja ne perustuvat subjektiiviseen näkemykseen. Toisaalta ne voivat olla piilohyötyjä, joita ei huomioida yrityksen omaisuudessa.

A. Aineelliset hyödyt

Aineelliset hyödyt mitataan rahassa, kun yrityksen toiminta tehostuu. Esimerkiksi saman tehtävän suorittamiseen ei tarvita yhtä paljon resursseja kuin lähtötilanteessa. Toimintaa voidaan keskittää palvelukeskuksiin tai toimintaa voidaan automatisoida, joilloin samoilla resursseilla saavutetaan suurempi tuotos. Myös myyntiä lisäämällä voidaan saavuttaa suurempi tuotos samoilla resursseilla.

Aineellisiin hyötyyn liittyy taloudellinen perustelu, jolla pyritään toiminnan tehostamiseen. Toiminnan tehostaminen voidaan ilmaista rahassa, kun muuttujina käytetään esimerkiksi kustannuksia, liikevaihtoa ja korkokantaa. Päätöksen tukena voidaan käyttää perinteisiä investointimenetelmiä.

B. Aineettomat hyödyt

Aineettomat hyödyt sisältävät monia tavoitteita, joista vain osa voidaan saattaa formaaliin muotoon. Tarvittavat tiedot kerätään subjektiivisista lähtökohdista ja niihin liittyy korkea riski ja epävarmuus.

Aineettomat hyödyt voivat olla esimerkiksi seuraavia:
1. Yrityksen sisäinen kehittäminen
a. prosessien kehittäminen
b. työnkulun kehittäminen
c. infomaation saatavuuden parantaminen

2. Asiakaspalvelun kehittäminen
a. asiakaspalvelun laadun kehittäminen

3. Liiketoiminnan suunnan ennakoiminen
a. markkinoilla tapahtuvat muutokset
b. uusien tuotteiden markkinoille tulo
c. liiketoimintaympäristön muutokset

4. Liiketoiminnan mukauttaminen
a. tuotteiden mukauttaminen
b. palveluiden mukauttaminen
c. asiakkaissa tapahtuvat muutokset

Kohta-1 liittyy yrityksen sisäiseen toimintaan. Kohta-2 liittyy asiakaspalveluun ja asiakastyytyväisyyteen. Kolmas ja neljäs kohta liiittyvät tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja kykyyn sopeutua markkinoilla tapahtuviin muutoksiin.

Kohdat kolme ja neljä ovat luonteeltaan strategisia hyötyjä, kun taas kohda yksi ja kaksi liittyvät kiinteästi operatiivisiin hyötyihin.

Pelkät taloudelliset valintamenetelmät eivät sovi kovinkaan hyvin tietojärjestelmäinvestoinnin päätöksenteon pohjaksi, koska kyseessä on monimutkainen päätösongelma. Yrityksen kannattaa päätöksentekotilanteessa miettiä enemmän hyötyjä strategisesta näkökulmasta ja huomioida tulevaisuuden mahdollisuudet ja markkinoiden kehitys. Tämä ei tietenkään ole helppoa, mutta kuka sanoi, että sen pitää olla helppoa.